Oppitunti 85
Hedelmät 9
Papaija
Papaija (Carica papaya) on trooppinen puu ja sen hedelmä voi painaa jopa 5 kg.
Puu on 2–6 metriä korkea ja haaraton. Lehdet asettuvat kierteisesti rungon ympärille, ja rungon alaosassa on vanhojen lehtien jättämiä arpia. Puussa on maitiaisnestettä. Valkoiset kukat puhkeavat lehtihankoihin, ja niistä kehittyy melonimaiset hedelmät. Papaijan hedelmäliha on punaista tai oranssinsävyistä ja muistuttaa melonia rakenteeltaan. Maku on hieman mansikkamainen. Siemenet ovat keskellä, niitä on usein yli 50 ja ne ovat pippurinmarjan kokoisia. Papaija mureuttaa lihaa, joten se sopii soseutettuna marinadeihin. Se edistää ruoansulatusta ja on siksikin suosittu alkuruoka trooppisissa maissa. |
http://fi.wikipedia.org/wiki/Papaija
Päärynä
Päärynä (Pyrus communis) on hedelmäpuuna viljelty ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva puu, joka on läheistä sukua omenapuille (Malus).
Päärynän kotimaa ja lajin kantamuodot ovat epävarmoja. Luultavasti se on risteytystulos muun muassa Pyrus achras- (Keski-Aasia), Pyrus persica- (Syyria ja Iran) ja itämaisista Pyrus cordata- ja Pyrus elaeagnifolia -lajeista. Yhdysvalloissa viljellään Pyrus japonicasta kehitettyjä lajikkeita. Päärynä kasvaa villinä toisinaan jo Etelä-Ruotsissa, mutta etelämpänä useinkin, joten on ollut mahdoton selvittää onko laji alkuperäinen Euroopassa. Hedelmänviljelyn alkuaikoina on Suomeen tuotu myös päärynäpuiden taimia. Monet pakkastalvet ovat olleet kuitenkin tuhoisia omenapuuta aremmalle päärynäpuulle. Viljelys on levinnyt kaikkiin lauhkean ilmaston maihin, Suomessakin sitä kasvatetaan kotipuutarhoissa lähinnä Etelä-Suomessa, mutta kotipuutarhurit ovat saaneet kestävimmillä lajikkeilla hyviä tuloksia pohjoisempanakin. Päärynää viljellään ja lisätään kuten omenapuuta. Tärkeimmät loiset ja tuholaiset ovat hedelmärupi, päärynäpunkki ja kirsikkapistiäinen. Päärynän kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja suojattu kylmiltä tuulilta. Parhaiten päärynä viihtyy syvämultaisessa, hiekkapitoisessa ja lämminpohjaisessa maassa. Se ei viihdy savimaassa. Varmimmin päärynän kasvatus onnistuu säleikköpuuna lämpimällä seinustalla. Päärynän hedelmä on syötävä. Hedelmä on kypsänä ruskeanvihreä, mehukas ja maultaan makea. |
http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4ryn%C3%A4
Kvitteni
Kvitteni (Cydonia oblonga) on päärynän lähisukulainen.
Se on kotoisin Lounais-Aasiasta ja Kaukasian alueelta. Suomessa kvitteni saattaa kasvaa hyvin suojattuna, mutta se paleltuu helposti eikä aina ehdi tehdä kypsiä hedelmiä. Toisaalta kasvi vaatii kukkiakseen viileän lepokauden alle 7 °C lämpötilassa, joten se ei tuota hedelmää huonekasvinakaan. Ruusukvitteneitä kutsutaan Suomessa joskus lyhyesti kvitteneiksi, mikä aiheuttaa sekaannusta. On esitetty, että kultainen omena, jonka Paris antoi antiikin Kreikan mytologian mukaan Afroditelle, oli juuri kvitteni eikä tavallinen omena. Kvitteni on vanha kasvi Välimeren alueella – kreikkalaisissa kirjoituksissa se mainitaan jo 600 eaa. |
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kvitteni
Ruusukvittenit
Ruusukvittenit (Chaenomeles) on Itä-Aasiasta kotoisin oleva ruusukasvisuku, jossa on matalina pensaina kasvavia kasveja.
Viisiterälehtiset kukat ovat halkaisijaltaan noin 3 - 4,5 cm. Ruusukvittenipensaat tuottavat ulkomuodoltaan omenaa muistuttavia happamia hedelmiä, jotka sisältävät paljon orgaanisia happoja, kuten C-vitamiinia. Ruusukvitteneiden hedelmät sopivat hyytelöiden ja hillojen valmistamiseen hyvin, sillä niissä on voimakas aromi ja ne sisältävät pektiiniä. Hedelmistä voidaan tehdä myös esimerkiksi marmeladia ja mehua. Hedelmät kypsyvät myöhään syksyllä. Ruusukvitteniä voidaan käyttää myös koristekasvina ja kasvattaa bonsaina. Ruusukvittenit eivät tuota hedelmää, jos kukkia ei ole pölyttänyt siitepöly toisesta yksilöstä. |
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruusukvitteni