Hieman kuvien käytöstä ja oppituntien tekemisestä
Lähden liikkeelle kysymyksestä "Mikä on kielenopiskelussa aina se tylsin oppitunti?".
Mielestäni se on oppitunti, joka kysyy "Mitä kello on?"
Pitää opiskella kaikenmaailman 'varttia vaille', 'viisi yli', 'kymmentä vaille', 'tasan', 'puoli' jne.
Kielestä riippumatta aina yhtä tylsää.
Siksi ajattelin tehdä seuraavanlaisen megaoppituntisarjan:
1. kuva = joku kerrostalo. Siinä asuu mm. Lahtisen perhe, Salmisen perhe ja poikamies Pekka. [Kuva jossa nuoli eri ikkunoihin + jonkinlainen esittely perheistä.]
2. kuva = Kello on 11.00 eräänä lauantai-aamupäivänä. (Allakka kellokuvaan upotettuna).
En viitsinyt sen koommin luoda tähän näitä kuvia, koska tämä on vain tällainen alustava ajatus.
Tämän jälkeen alamme esittelemään mitä nämä kolme perhettä puuhaavat lauantaina klo 11.00
- Lahtiset leipovat. Kuvia täältä:
http://www.photl.com/search.html?page=12&query=kitchen%20woman%20baking&search_color=0&search_orient=0
ja täältä:
http://www.photl.com/search.html?page=7&query=kitchen%20woman%20baking&search_color=0&search_orient=0
Seassa on muitakin kuvia, ei pelkästään tämä pariskunta. (Todellisuudessa kyseessä on venäläiset mallit).
Mielestäni se on oppitunti, joka kysyy "Mitä kello on?"
Pitää opiskella kaikenmaailman 'varttia vaille', 'viisi yli', 'kymmentä vaille', 'tasan', 'puoli' jne.
Kielestä riippumatta aina yhtä tylsää.
Siksi ajattelin tehdä seuraavanlaisen megaoppituntisarjan:
1. kuva = joku kerrostalo. Siinä asuu mm. Lahtisen perhe, Salmisen perhe ja poikamies Pekka. [Kuva jossa nuoli eri ikkunoihin + jonkinlainen esittely perheistä.]
2. kuva = Kello on 11.00 eräänä lauantai-aamupäivänä. (Allakka kellokuvaan upotettuna).
En viitsinyt sen koommin luoda tähän näitä kuvia, koska tämä on vain tällainen alustava ajatus.
Tämän jälkeen alamme esittelemään mitä nämä kolme perhettä puuhaavat lauantaina klo 11.00
- Lahtiset leipovat. Kuvia täältä:
http://www.photl.com/search.html?page=12&query=kitchen%20woman%20baking&search_color=0&search_orient=0
ja täältä:
http://www.photl.com/search.html?page=7&query=kitchen%20woman%20baking&search_color=0&search_orient=0
Seassa on muitakin kuvia, ei pelkästään tämä pariskunta. (Todellisuudessa kyseessä on venäläiset mallit).
Jos hieman katselemme tätä Phtol-saittia:
- Ns. "pienet kuvat", jotka ovat meidän tarkoitukseen kovin suuria, ovat vapaasti käytettävissä.
- "Model release' löytyy. Tarkoittaa sitä, että kuvalla saa tehdä mitä halutaan, mallit ovat allekirjoituksellaan luopuneet kaikista oikeuksistaan. Kuviin saa upottaa tekstejä sekä kuvia, malleille saa antaa fiktiiviset nimet jne.
- Ns. "pienet kuvat", jotka ovat meidän tarkoitukseen kovin suuria, ovat vapaasti käytettävissä.
- "Model release' löytyy. Tarkoittaa sitä, että kuvalla saa tehdä mitä halutaan, mallit ovat allekirjoituksellaan luopuneet kaikista oikeuksistaan. Kuviin saa upottaa tekstejä sekä kuvia, malleille saa antaa fiktiiviset nimet jne.
Lue täältä jos haluat tietää tarkemmin:
http://www.photl.com/release.html
- Jäsenenä (pelkkä kirjautuminen riittää) saan joka vuorokausi ladata tältä saitilta 10 Mb:n edestä kuvia ja sitä olen tässä öisin tehnyt. On myös toinen tapa, jolla pystytään lataamaan niin paljon kuvia kuin sielu sietää, mutta olen pysytellyt sääntöjen puitteissa. ;=)
Takaisin oppituntiin:
Tämän jälkeen todetaan, että nyt kello on 11.10 ja katsomme mitä Salmiset (kuva, jossa kello) puuhaavat. (Siivoavat, eli laitamme siihen siivouskuvia tai minkälaisia sarjoja sitten löydämmekään.)
Kello 11.30 siirrymme katsomaan mitä poikamies Pekka touhuaa.
Sitten siirrymme taas vaikkapa Lahtisiin kello 11.45
Näin kello opitaan luonnollisesti ja hieman ikäänkuin siinä sivussa. Kellonajat saavat myös konkreettisen merkityksen, eikä ne ole ahdettuna kaikki yhdelle sivulle. Sivulle jossa on tusinan verran kellotauluja, jossa viisarit ovat eri asennoissa.
_________________________________
Oletetaan, että tämä pitkä tarina on vaikkapa oppitunnit 50 - 55. Niiden aikana opitaan vaikkapa 150 - 200 uutta sanaa.
Se tarkoittaa sitä, että osa sanoista kannattaa jo opettaa oppitunneilla 45 - 49.
Esimerkki 1:
Koska Lahtiset leipovat oppitunti 50 kohdalla, voidaan joitakin keskeisiä juttuja opettaa jo aiemmilla oppitunnelilla:
http://www.photl.com/release.html
- Jäsenenä (pelkkä kirjautuminen riittää) saan joka vuorokausi ladata tältä saitilta 10 Mb:n edestä kuvia ja sitä olen tässä öisin tehnyt. On myös toinen tapa, jolla pystytään lataamaan niin paljon kuvia kuin sielu sietää, mutta olen pysytellyt sääntöjen puitteissa. ;=)
Takaisin oppituntiin:
Tämän jälkeen todetaan, että nyt kello on 11.10 ja katsomme mitä Salmiset (kuva, jossa kello) puuhaavat. (Siivoavat, eli laitamme siihen siivouskuvia tai minkälaisia sarjoja sitten löydämmekään.)
Kello 11.30 siirrymme katsomaan mitä poikamies Pekka touhuaa.
Sitten siirrymme taas vaikkapa Lahtisiin kello 11.45
Näin kello opitaan luonnollisesti ja hieman ikäänkuin siinä sivussa. Kellonajat saavat myös konkreettisen merkityksen, eikä ne ole ahdettuna kaikki yhdelle sivulle. Sivulle jossa on tusinan verran kellotauluja, jossa viisarit ovat eri asennoissa.
_________________________________
Oletetaan, että tämä pitkä tarina on vaikkapa oppitunnit 50 - 55. Niiden aikana opitaan vaikkapa 150 - 200 uutta sanaa.
Se tarkoittaa sitä, että osa sanoista kannattaa jo opettaa oppitunneilla 45 - 49.
Esimerkki 1:
Koska Lahtiset leipovat oppitunti 50 kohdalla, voidaan joitakin keskeisiä juttuja opettaa jo aiemmilla oppitunnelilla:
Alkuperäinen kuva
Koska kuva on etualalla epätarkka, voitaisiin sitä vielä leikata alareunasta jonkin verran.
En sitä kuitenkaan tässä tehnyt.
Koska kuva on etualalla epätarkka, voitaisiin sitä vielä leikata alareunasta jonkin verran.
En sitä kuitenkaan tässä tehnyt.
Kuva pienennettynä
Viereisen, oikealla olevan kuvan tekoon käytetty pienennös Rajausta en ole tehnyt, vaikka se toki on mahdollista. Sitävastoin upotin siihen tekstejä ja nuolia => tähän menee vain muutama minuutti.
Koska olen kuitenkin aika pikkutarkka loppu-tuloksesta ja koska minulla on 'rajattomasti' aikaa, puuhastelen aina kuitenkin jonkin verran näiden parissa ja kun sivu on valmis aloitan lopullisen hiomisen ja näpräämisen. ;=) |
Pienenetty kuva, johon on upotettu tekstit ja nuolet. Vain tämä lopullinen kuva julkaistaan oppitunnissa.
Vaikkapa oppitunti 48:ssa, koska Lahtisten leivontaa esitellään oppitunti 50:ssä. |
Kuvassa "Lissu rikkoo munan." Tämä 'rikkoa'-verbi täytyy siis selittää niin, että se käännettynä mille kielelle tahansa tarkoittaa juuri tätä nimenomaista sanaa. Ei esimerkiksi sanaa 'avaa'; "Lissu avaa munan". Eihän toki näi sanota millään kielellä, joita minä tunnen, mutta mistä minä tiedän mitä kielikuvaa/sanaa käytetään vaikkapa urdun kielessä?
Varsinkin Indonesian virallisessa kielessä kaikki on toisin kuin mitä yleensä ajatellaan. Tämä, koska se on (osittain) keksitty kieli. Esimerkiksi 'lähde' = veden silmä, 'kyynel' oli muistaakseni silmän lähde.
Kiinan kieli rakentuu, länsimaittain ajateltuna aivan eri ajattelulle (kaveri on sinologi, siksi tiedän).
Jokatapauksessa:
Minulla on kerättynä sanaparia "ehjä ja rikki", ehkä noin kahdeksan kuvaa. Vähän samaan tapaan kuin oppitunti kahdessa opetetaan sanaparia "auki ja kiinni". Tämä sanapariselostus laitettaisiin vaikkapa oppitunti 48:aan, jolloin olisi helppo ymmärtää verbi 'rikkoa' oppitunnilla 50.
Varsinkin Indonesian virallisessa kielessä kaikki on toisin kuin mitä yleensä ajatellaan. Tämä, koska se on (osittain) keksitty kieli. Esimerkiksi 'lähde' = veden silmä, 'kyynel' oli muistaakseni silmän lähde.
Kiinan kieli rakentuu, länsimaittain ajateltuna aivan eri ajattelulle (kaveri on sinologi, siksi tiedän).
Jokatapauksessa:
Minulla on kerättynä sanaparia "ehjä ja rikki", ehkä noin kahdeksan kuvaa. Vähän samaan tapaan kuin oppitunti kahdessa opetetaan sanaparia "auki ja kiinni". Tämä sanapariselostus laitettaisiin vaikkapa oppitunti 48:aan, jolloin olisi helppo ymmärtää verbi 'rikkoa' oppitunnilla 50.
Kuvassa oleva "sipuleista" sen verran, etten oikein tiennyt niiden oikeaa nimeä, mutta nämä kuvathan ovat vain kuvausta kuinka kuvia voidaan käyttää. ;=)
Tämän sivun kuvien tekoon meni ehkä 30 - 40 minuuttia ja tämän sivun taittoon ehkä saman verran.
Tekstien kirjoitteluun mennyttä aikaa en osaa arvioida. Riippuu aina aiheesta ja kuinka kauan jaksan korjata tekstejä ja varsinkin lauseenrakenteitani.
Oppitunnin valmistuminen
Voisi ehkä ajatella, että näitä asioita tiimityönä tehtäessä vapaaehtoinen oppii joitakin perusteita muutamassa kuukaudessa jonka jälkeen voi suunnitella jonkin oppitunnin ja aloittaa sen tekemisen. Tätä tehtäisiin edelleen tiimityönä, koska vaikka olen tehnyt vuosia kaikenlaisia taittojuttuja, pätee edelleen se, että useampi silmäpari näkee paremmin.
Ja on turha odottaa, että löytyy joku superavustaja, varsinainen yleisvirtuoosi, joka alkaa yhtä-äkkiä suoltamaan oppitunteja. Kyllä yhteen oppituntiin + edellä selostmaani eri sanojen ja sanaparien yksiselitteiseen kuvailuun mennee noin 1 - 2 kuukautta, vaikka tehdään tiimityönä ja vaikka avustaja olisi hieman harjaantuneempikin.
Toisaalta nämä "sanojen yksiselitteinen kuvaus" asemoituna edellisiin oppitunteihin luo samalla ikäänkuin itsestään kuvasanakirjainomaista materiaalia useamman oppitunnin verran.
Odotukseni on, että useimmat avustajat eivät halua tehdä muuta kuin jotain hyvin tarkkaan määriteltyä työtä, mutta kokemuksesta tiedän, että ruokahalu kasvaa suyödessä. Eli ihminen haluaa oppia.
Ja tässä ei todellakaan olla jäniksen selässä vaan pääasia, että jokaisen mielestä tätä on mukava tehdä eikä luoda paineita. Tällä projektilla ei ole minkäänlaista dead-line-odotusta.
Asia voidaan myös kääntää:
Tämä projekti on itse taittamistyön ja tämän oppimisprosessin 'väline ja työkalu', eli antaa oppimiselle selkeitä konkreettisia mahdollisuuksia ja esimerkkejä sekä vapautta luomiselle.
Taittotyön osaamista tarvitaan nykyään melkein missä tahansa työssä jossa käytetään tietokonetta.
Ja multimediaesitysten hallitseminen, joka on seuraava askel, on taito, joka on ihan rahassa mitattavissa.
Voidaan siis ajatella niin, että tämä onkin multimediakurssi, jossa harjoittelutyönä luodaan Ankkalampisivustoja.
Tämän sivun kuvien tekoon meni ehkä 30 - 40 minuuttia ja tämän sivun taittoon ehkä saman verran.
Tekstien kirjoitteluun mennyttä aikaa en osaa arvioida. Riippuu aina aiheesta ja kuinka kauan jaksan korjata tekstejä ja varsinkin lauseenrakenteitani.
Oppitunnin valmistuminen
Voisi ehkä ajatella, että näitä asioita tiimityönä tehtäessä vapaaehtoinen oppii joitakin perusteita muutamassa kuukaudessa jonka jälkeen voi suunnitella jonkin oppitunnin ja aloittaa sen tekemisen. Tätä tehtäisiin edelleen tiimityönä, koska vaikka olen tehnyt vuosia kaikenlaisia taittojuttuja, pätee edelleen se, että useampi silmäpari näkee paremmin.
Ja on turha odottaa, että löytyy joku superavustaja, varsinainen yleisvirtuoosi, joka alkaa yhtä-äkkiä suoltamaan oppitunteja. Kyllä yhteen oppituntiin + edellä selostmaani eri sanojen ja sanaparien yksiselitteiseen kuvailuun mennee noin 1 - 2 kuukautta, vaikka tehdään tiimityönä ja vaikka avustaja olisi hieman harjaantuneempikin.
Toisaalta nämä "sanojen yksiselitteinen kuvaus" asemoituna edellisiin oppitunteihin luo samalla ikäänkuin itsestään kuvasanakirjainomaista materiaalia useamman oppitunnin verran.
Odotukseni on, että useimmat avustajat eivät halua tehdä muuta kuin jotain hyvin tarkkaan määriteltyä työtä, mutta kokemuksesta tiedän, että ruokahalu kasvaa suyödessä. Eli ihminen haluaa oppia.
Ja tässä ei todellakaan olla jäniksen selässä vaan pääasia, että jokaisen mielestä tätä on mukava tehdä eikä luoda paineita. Tällä projektilla ei ole minkäänlaista dead-line-odotusta.
Asia voidaan myös kääntää:
Tämä projekti on itse taittamistyön ja tämän oppimisprosessin 'väline ja työkalu', eli antaa oppimiselle selkeitä konkreettisia mahdollisuuksia ja esimerkkejä sekä vapautta luomiselle.
Taittotyön osaamista tarvitaan nykyään melkein missä tahansa työssä jossa käytetään tietokonetta.
Ja multimediaesitysten hallitseminen, joka on seuraava askel, on taito, joka on ihan rahassa mitattavissa.
Voidaan siis ajatella niin, että tämä onkin multimediakurssi, jossa harjoittelutyönä luodaan Ankkalampisivustoja.
Minulle helpoin tapa tehdä järkeviä ja yksiselitteisiä ohjeita lienee:
1) Korjaan kohtuullisesti
2) Annan sivun käyttö- ja korjausoikeudet + sivun salasanan yms., jollekin tiimin jäsenelle, joka sitten korjaa kokonaisuuden sujuvammaksi.
3) Viimeisen silauksen antaa sitten ajan myötä muiden antama palaute ja tästä palautteesta aiheutuva lopullinen hionta.
Lopputuloksena suhteellisen selkeät ohjeet ja normit.
Ongelmana on vain se, että ihmiset yleensä ovat aika ujoja antamaan palautetta, kun eivät henkilökohtaisesti tunne 'nettikavereitaan'. On aika luonnollista, ettei haluta antaa minkäänlaista palautetta, edes rakentavaa, joka voidaan 'tuntemattoman vastaanottajan' ajatusmaailmassa sitten kokea hyvinkin negatiiviseksi. Tämä täytyy vain jotenkin ratkaista, eli sopia vaikka niin, että palaute tehdään s-postitse, eikä niinkään julkisesti.
Itse olen kyllä sen verran näissä hommissa parkkiintunut, että voi mennä suoraan asiaan, eikä tarvitse olla kohtelias. Minun vakiovastaukseni on kuitenkin; "Kerro miten korjataan/kehitetään edelleen ja tehdään paremmaksi niin hiomme tämän yhdessä timantiksi." Tai jotakin muuta vastaavaa.
Jos jokainen jää odottamaan sitä päivää, jossa hän on täydellinen, ennenkuin edes yrittää luoda jotakin, hän saa odottaa pitkään. Kaikki me aloitamme jostakin - pääasia, että aloitamme tänään. :=)
1) Korjaan kohtuullisesti
2) Annan sivun käyttö- ja korjausoikeudet + sivun salasanan yms., jollekin tiimin jäsenelle, joka sitten korjaa kokonaisuuden sujuvammaksi.
3) Viimeisen silauksen antaa sitten ajan myötä muiden antama palaute ja tästä palautteesta aiheutuva lopullinen hionta.
Lopputuloksena suhteellisen selkeät ohjeet ja normit.
Ongelmana on vain se, että ihmiset yleensä ovat aika ujoja antamaan palautetta, kun eivät henkilökohtaisesti tunne 'nettikavereitaan'. On aika luonnollista, ettei haluta antaa minkäänlaista palautetta, edes rakentavaa, joka voidaan 'tuntemattoman vastaanottajan' ajatusmaailmassa sitten kokea hyvinkin negatiiviseksi. Tämä täytyy vain jotenkin ratkaista, eli sopia vaikka niin, että palaute tehdään s-postitse, eikä niinkään julkisesti.
Itse olen kyllä sen verran näissä hommissa parkkiintunut, että voi mennä suoraan asiaan, eikä tarvitse olla kohtelias. Minun vakiovastaukseni on kuitenkin; "Kerro miten korjataan/kehitetään edelleen ja tehdään paremmaksi niin hiomme tämän yhdessä timantiksi." Tai jotakin muuta vastaavaa.
Jos jokainen jää odottamaan sitä päivää, jossa hän on täydellinen, ennenkuin edes yrittää luoda jotakin, hän saa odottaa pitkään. Kaikki me aloitamme jostakin - pääasia, että aloitamme tänään. :=)
Tämän taisin jo kertoa, mutta kerrataanpa selvyyden vuoksi vielä:
Olen huomannut, että helpoin tapa luoda oppitunteja on ottaa joku teema, laittaa tämä noin kymmenen oppituntia eteenpäin ja käyttää sitten edellisiä oppitunteja johdantoina. Tässä siis ajatellaan ja rakennetaan näitä oppitunteja takaperin. Yksinkertaisesti siitä syystä, että kun ei ole toiselle kielelle käännettyä sanastoa, joudutaan näin tekemään. Tämä kuitenkin helpottuu koko ajan sitä mukaa kun on enemmän sanoja käytettävissä.
Kun päästään siihen, että oppilas osaa noin sata verbiä, ehkä 1.500 sanaa, on jo homma huomattavasti helpompaa. Voidaan kuvailla kuvia ja näin vahvistaa jo edellä opittua.
Tässä vaiheessa oppilas on myös tottunut itse menetelmään, oppinut ratkomaan tällasia "ristisanatehtäviä".
Jokaisella lienee paljon omia kuvia. Olisi hyvä jos niistä löytyisi kaikenlaista sopivaa, mutta kokemuksesta tiedän, että aina kun etsii jotakin, niin löytyy monta "melkein sopivaa" kuvaa.
Näin digiaikana on kuitenkin suhteellisen helppoa valokuvata kaikki tarvittava, jos vain on tarpeellisen valoisa huone käytettävissä.
Katsellaan ja mietitään miten tässä kannattaa edetä, eikö niin?
Henry
Olen huomannut, että helpoin tapa luoda oppitunteja on ottaa joku teema, laittaa tämä noin kymmenen oppituntia eteenpäin ja käyttää sitten edellisiä oppitunteja johdantoina. Tässä siis ajatellaan ja rakennetaan näitä oppitunteja takaperin. Yksinkertaisesti siitä syystä, että kun ei ole toiselle kielelle käännettyä sanastoa, joudutaan näin tekemään. Tämä kuitenkin helpottuu koko ajan sitä mukaa kun on enemmän sanoja käytettävissä.
Kun päästään siihen, että oppilas osaa noin sata verbiä, ehkä 1.500 sanaa, on jo homma huomattavasti helpompaa. Voidaan kuvailla kuvia ja näin vahvistaa jo edellä opittua.
Tässä vaiheessa oppilas on myös tottunut itse menetelmään, oppinut ratkomaan tällasia "ristisanatehtäviä".
Jokaisella lienee paljon omia kuvia. Olisi hyvä jos niistä löytyisi kaikenlaista sopivaa, mutta kokemuksesta tiedän, että aina kun etsii jotakin, niin löytyy monta "melkein sopivaa" kuvaa.
Näin digiaikana on kuitenkin suhteellisen helppoa valokuvata kaikki tarvittava, jos vain on tarpeellisen valoisa huone käytettävissä.
Katsellaan ja mietitään miten tässä kannattaa edetä, eikö niin?
Henry