Oppitunti 62
Hammasprotetiikka, -proteesi, -kiille, -tikku ja pulpa
Hammasprotetiikka
Hammasprotetiikalla tarkoitetaan hammaskudosten, menetettyjen hampaiden ja pehmytkudosten tai koko hampaiston korvaamista keinotekoisilla proteeseilla.
Hammasprotetiikan osa-alueet Kruunu- ja siltaprotetiikalla tarkoitetaan hampaiden tai hammaskudosten korvaamista kiinteillä proteeseilla (ns. kruunuilla ja siltaproteeseilla). Osaprotetiikalla tarkoitetaan menetettyjen hampaiden korvaamista irtoproteeseilla vajaassa hampaistossa. Hampaattoman suun protetiikalla eli kokoprotetiikalla tarkoitetaan koko luonnonhampaiston ja menetettyjen hampaita ympäröivien kudosten korvaamista keinotekoisilla irtoproteeseilla. Kasvo- ja leukavammaprotetiikalla tarkoitetaan leukojen ja kasvojen alueen kudospuutosten korvausta proteeseilla. Kudospuutosten tavallisimpia syitä ovat kasvaintautien hoidon jälkitilat, komplisoituneet traumat ja synnynnäiset kudosdefektit. Jälkimmäisestä mainittakoon huuli- ja suulakihalkiot, synnynnäiset hampaiston puutostilat sekä lukuisten syndroomien aiheuttamat keskikasvojen alueen kudospuutokset. |
.
.
|
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hammasprotetiikka
Hammasproteesi
Hammasproteesilla (puhekielessä usein tekohampaat) tarkoitetaan omia hampaita, menetettyä luuta ja suun alueen pehmytkudoksia korvaavaa suussa kiinteästi tai irrotettavasti olevaa laitetta.
Proteesin tarkoituksena on mahdollistaa syöminen ja puhuminen. Proteesin tulisi myös olla esteettinen, palauttaa kasvojen muoto ja tarvittaessa tukea kasvojen pehmytkudoksia. Irrotettavat proteesit ovat osaproteeseja, kokoproteeseja tai peittoproteeseja. Nämä voidaan vielä jakaa levyproteeseihin tai rankaproteeseihin. Levyproteesit ovat yleensä akryylimuovista valmistettuja ja niiden kiinnipitävänä voimana ovat adheesio sekä suun lihaksiston automaattinen ja tahdonvarainen toiminta tai osaproteesien kohdalla yleisesti mekaaninen pinnekiinnitys. Pinteet kiinnittyvät suussa jäljellä oleviin omiin hampaisiin. Rankaproteesit ovat useimmiten metallirunkoisia osaproteeseja, joissa on ns. satulaosat akryylimuovia ja niiden kiinnipysyminen perustuu pääosin kromi-koboltti -metallirungon yhteydessä oleviin valettuihin tai taivutettuihin pinteisiin. Peittoproteesin kiinnitys perustuu leukaluuhun ruuvattuihin implantteihin tai proteesin alle jääviin omien hampaiden jäännöksiin, jotka on peitetty esim. kullalla tai amalgaamilla (ns. hammaskappa) Kiinteät proteesit Kiinteisiin proteeseihin kuuluu kruunut, sillat ja implanttikiinnitteiset rakenteet. Hammas kruunutetaan kun ikenen päällä oleva hammasmateriaali on enää vähäinen esimerkiksi karioitumisen tai juurihoidon jälkeen tai siinä oleva paikka ei kestä purentarasitusta. Ennen kruunutusta hammas hiotaan pilariksi ja sen jälkeen hammaslaboratiossa valmistetu joko metallinen, keraaminen tai metallokeraaminen kruunu sementoidaan hampaaseen. Mikäli hammasrivistä puuttuu hammas voidaan se korvata siltarakenteella. Tällöin viereiset hampaat toimivat pilareina, aluksi ne hiotaan kuten kruunutuksessa, mutta laboratoriosta tuleva kappale on yhtenäinen pala, joka sisältää pilarihampaiden kruunut sekä hampaiden väliin ikenen päälle tulevan välihampaan. Implantilla voidaan korvata yksittäisen hampaan puutos. Mikäli leukaluuta on tarpeeksi porataan luuhun ruuvi, jonka päälle kruunu liitetään. Implantointi on hyvä vaihtoehto, mikäli viereiset hampaat ovat ehjät, eikä niitä haluta hioa sillan pilarihampaiksi. |
.
.
.
.
|
Hammaskiille
Hammaskiille eli adamantiini (lat. enamelum) on hampaiden pinnalla oleva erittäin kova, vaalea, läpikuultava, lähes kokonaan mineraaleista (n. 96 %) muodostunut kudos.
Hammaskiille on elimistön kovin kudos, ja se suojaa hampaita kulutukselta. Hammaskiillettä hoidetaan pesemällä hampaita ja käyttämällä hammaslankaa. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hammaskiille
Hammastikku
Hammastikku on terävä, yleensä puusta valmistettu tikku, jolla puhdistetaanhammasvälejä viemällä tikun litteämpi pää ientä vasten eli terävämpi reuna hampaan kärkeä kohti.
Tikkuja on sekä poikkileikkaukseltaan pyöreitä (joita kutsutaan cocktail-tikuiksi), että myös kolmiomallisia. Hammastikkuja on useinravintoloiden pöydissä. Hammastikkua tulisi liikuttaa edestakaisin noin kymmenen kertaa jokaisessa hammasvälissä, jotta tikku hieroo tarpeeksi ientä. Itse voi kielellä koettaa, että tikku menee läpi hammasvälistä, tällöin tikku on sopivan kokoinen. Mikäli tikku on liian pieni hammasväliin käytettäväksi, voi käyttää hammasväliharjaa. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hammastikku
Pulpa
Pulpa eli hammasydin (pulpa dentis) on hammasluun eli dentiinin sisällä oleva ontelo, jossa kulkevat hammastahermottavat hermot sekä ravintoaineita tuovat verisuonet.
Hampaassa voi olla useita juurikanavia, joiden sisällä oleva pulpajuurihoitoa tehtäessä poistetaan. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pulpa