Oppitunti 60
Ihmisen hampaat - Suuhygienistin työ - Röntgen
Ihmisen hampaat
Ihmisellä on elämänsä aikana kahdet hampaat: maitohampaat ja niin sanotut rautahampaat eli pysyvät hampaat. Ensimmäiset hampaat eli maitohampaat alkavat tulla näkyviin yleensä noin puolen vuoden iässä, mutta ei ole tavatonta että vastasyntyneellä näkyy alkanut hammaskasvu.
Niitä on yhteensä 20 eli viisi kussakin neljässä leukapuoliskossa. Joskus maitohampaiden puhkeaminen saattaa olla todella kivuliasta ja lapsen itkuisuuden ja kiukuttelun syy löytyykin suusta. On tapauksia, kun aikuiselle on tullut kolmannet hampaat. Lisonin tapauksessa vuonna 1896 Ranskassa potilaalle oli kasvanut neljäs hammaskerta. Ensimmäiset pysyvät hampaat (kuutoset) alkavat ilmestyä noin kuuden vuoden iässä ja yleensä 13-vuotiaalla on jo kaikki pysyvät hampaat. Ne kasvavat ulos leukaluusta ja tiputtavat pois maitohampaat kasvunsa aikana. Viisaudenhampaat eli kahdeksikot ovat poikkeus pysyvistä hampaista, koska ne ilmestyvät usein vasta noin 20. ikävuoden jälkeen ja joillakin ne jäävät kokonaan puhkeamatta. Pysyviä hampaita on siis aikuisella 28–32 riippuen viisaudenhampaiden määrästä. Pysyvien hampaiden pitäisi kestää lopun ihmisiän. Näin ei kuitenkaan aina käy ja hammas pitää huonoimmassa tapauksessa korvata tekohampailla.
Hampaiden hoito
Hampaita tulisi harjata joka päivä kaksi kertaa kahden minuutin ajan fluoripitoisella hammastahnalla hampaiden riittävän fluorin saannin turvaamiseksi. Harjatessa tulee käyttää mieluiten myös ksylitolia sisältävää hammastahnaa. Hampaat pestään aamulla ennen aamiaisen syömistä ja lopuksi illalla ennen nukkumaanmenoa. Hammastahnaa ei pidä käyttää liikaa, sillä erään tutkimuksen mukaan useiden hammastahnatuubien käyttö viikossa voi aiheuttaa neurologisia ongelmia. Hammasvälien puhdistus
Karies saa usein alkunsa hampaiden välisistä pinnoista, joten hammasvälit on hyvä puhdistaa hammaslangalla, hammastikulla, hammasväliharjalla tai siltalangalla kerran päivässä. Hammasvälien puhdistamisen yhteydessä puhdistetaan myös takimmaisten purupintojen välit. Ruokailutottumukset
Ruokailun jälkeiset happohyökkäykset olisi hyvä katkaista ksylitolilla, joko purukumilla tai purukumia tehokkaimmilla fluori-ksylitoli-tableteilla, jotka liukenevat nopeasti suuhun ja korjaavat pieniä alkavia kariesvaurioita. Hiilihydraattien syömiskertoja ei tulisi olla enempää kuin viisi-kuusi kertaa päivässä, koska jokaista syömiskertaa seuraa happohyökkäys, jolloin hampaiden reikiintyminen voi edetä.[3] Syömiskerraksi lasketaan, jos laittaa vaikka yhden viinirypäleen suuhunsa, ainoastaan vesi ei aiheuta suuhun happohyökkäystä. Ruokavaliossa tulisi käyttää mahdollisimman vähän sokeria ja happamia elintarvikkeita. Happamiin elintarvikkeisiin kuuluvat kaikki mehut ja virvoitusjuomat sekä hedelmät. Suositeltava janojuoma on vesi. Monille ihmisille sokeria sisältävien ja happamien tuotteiden käytöstä luopuminen voi tuntua vaikealta. Happamat juomat, muun muassa kevytlimonadit kuluttavat kiillettä hampaan pinnalta ja saavat aikaan eroosiota, joka aiheuttaa ajan myötä hampaiden vihlontaa. Vauriota on vaikeaa korjata jälkikäteen. Eroosiota vähentää hampaiden huuhtominen vedellä tai ksylitolitablettien käyttö happaman juoman jälkeen. Hampaita ei kuitenkaan tule harjata vajaaseen tuntiin happamien elintarvikkeiden nauttimisen jälkeen, koska tällöin eroosio tehostuu ja kiille vaurioituu harjatessa. |
Unterer Schneidezahn kurz vor dem Durchbruch (6,5 Monate altes Baby)
Fünf Tage später ist der Zahn deutlich sichtbar
Hammasprotetiikka
|
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Hammas
Suuhygienisti
|
Suuhygienistin ammatilliset valmiudet hoitotyössä
- suun terveydentilan kartoitus ja seuranta
- hoidon tarpeen määrittäminen ja hoitosuunnitelman teko omalla vastuualueella
- esidiagnostiset tehtävät: limakalvot, kiinnityskudokset, karies, purenta
- yksilölliset suunhoitovälineiden ja -tuotteiden käytönohjaus ja kädestäpitäen opetus huomioiden potilaan yleissairaudet, kuivan suun ongelmat ja mahdolliset muut erityispulmat
|
Dental hygienist polishing a patient's teeth during a periodic tooth cleaning.
valistus
|
Röntgen
Hampaiston projektioröntgenkuvaukset
Hampaiston kliinisesti näkymättömät löydökset ovat melko yleisiä. Röntgentutkimus on tärkeä hammaslääketieteen diagnostiikan apuväline. Hammasröntgenkuvauksella voidaan diagnosoida monia suun alueen sairauksia. Esimerkiksi karies, tulehdukset, muutokset luunrakenteissa, kehityskystat sekä hyvän- ja pahanlaatuiset kasvaimet voidaan havaita intraoraalimenetelmillä tai panoraamakuvauksilla. |
Hampaiden panoraamakuvaustilanne
Hampaiston suunsisäinen projektioröntgenkuvaus.
|