Oppitunti 65
Suuvesi, flouri ja happohyökkäys
Suuvesi
Suuvesi on kaupoista ja apteekeista saatavaa nestettä, jonka tarkoituksena on joko desinfioida suuta ja nielua, raikastaa hengitystä tai estää hampaiden reikiintymistä.
Suuvettä ei niellä vaan sitä purskutetaan suussa noin puolen minuutin ajan. Nielun desinfioiminen tapahtuu niin sanotusti kurlaamalla vettä kurkussa. Desinfioivana ainesosana suuvedessä toimii esimerkiksi alkoholi, mutta jälkimaun ja raikastusvaikutuksen tehostamiseksi suuvesissä on myös muita hajusteaineita, esimerkiksi minttua. Reikiintymistä estävissä suuvesissä ei kuitenkaan usein ole alkoholia vaan fluoria ja esimerkiksi ksylitolia, joilla on reikiintymistä ehkäiseviä vaikutuksia. |
Kuva golgate An example of a commercial mouthwash brand which is alcohol-free
|
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suuvesi
Flouri
Fluoridi-ioneina fluori on ihmiselle pieninä määrinä hyödyllistä, sillä se vahvistaa hammaskiillettä ja auttaa sen muodostumista. Tällöin fluori-ionit korvaavat kiilteessä hydroksidi-ioneita. Hammastahnoihin usein lisätäänkin natriumfluoridia (NaF). Joissakin maissa myös juomaveteen lisätään fluoria kansan hammasterveyden edistämiseksi. Suuret annokset (> 5 mg/painokilo) voivat kuitenkin olla hengenvaarallisia ja vaativat välitöntä hoitoa. Kuopiossa lisättiin vesijohtoveteen fluoridia vuoteen 1992 saakka enimmillään 1,2 mg/l. EU:n talousvedelle asettama laatuvaatimuksen raja-arvo on 1,5 mg/l.
Suomalaiset vesilaitokset eivät lisää talousveteen fluoria. Esimerkiksi Helsingin talousveden luontainen fluoripitoisuus juomavedessä on n. 0,1 mg/l.[4] Näin pienillä pitoisuuksilla ei juomavedellä ole positiivisia terveysvaikutuksia eli se ei ehkäisekariesta. Suomessa korkea juomaveden fluoripitoisuus on alueellinen maaperän laadusta johtuva ongelma ja korkeita fluoripitoisuuksia saattaa esiintyä pohjavesissä, ei pintavesissä. |
kuva Imeskeltävät fluoritabletit parantavat hammaskiillettä korvaamalla hampaan pinnalta pois kuluneita hydroksidi-ioneja.
|
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Fluori
Happohyökkäys
Happohyökkäys eli demineralisaatio tarkoittaa reaktiota, jossa hampaan pinnalta liukenee mineraaleja.
Hampaat altistuvat happohyökkäykselle joka päivä aterioinnin jälkeen ja sylki kykenee korjaamaan pieniä kiillevaurioita noin puoli tuntia happohyökkäyksen alkamisesta. Syljen korjaamiskykyä kutsutaan remineralisaatioksi ja sitä voidaan nopeuttaa ksylitolilla, mutta mikäli demineralisaatioprosessia ei pysäytetä tai se ei itsestään pysähdy kariesvaurio laajenee ja tällöin syntyy reikä. Normaali ravinto sisältää aina kariogeenisille mikrobeille sopivia hiilihydraatteja: sakkaroosia (ruokosokeri), glukoosia, fruktoosia, maltoosia, laktoosia ja sorbitolia. Ainoastaan ksylitoli, maltitoli ja aspartaami sekä sakariini eivät sovellu suubakteereiden glykolyysiin, eikä täten synny haitallisia metaboliatuotteita. Näistä ainoastaan ksylitolin on osoitettu olevan kaikista ei-kariogeenisin, koska ksylitoli lisää syljeneritystä. Ravintoaineen kariogeenisyyteen vaikuttaa sen sokeripitoisuus, happamuus, viipymisaika suussa, käyttötapa ja -tiheys, vaikutus syljeneritykseen ja mahdollisesti sisältämät hampaita suojelevat ainesosat. Selvästi karioitumista lisääviä ravintoaineita ovat sakkaroosipitoiset sokerimakeiset, leivonnaiset, keksit, siirapit ja sokerijuomat. |
Lähde:
|
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Happohy%C3%B6kk%C3%A4ys