Oppitunti 77
Hedelmät 1 |
Barcelonan kauppahallissa myydään mm. hedelmiä.
mm. = muun muuassa
mm. = muun muuassa
Ananaksen hedelmä kokonaisena, halkaistuna ja viipaloituna.
Ananas on jopa kolmen - neljän kilogramman painoinen, kellertävän tai sinertävän ruskea ja sisältää runsaasti A-, B- ja C-vitamiineja. Suurin ananaksen tuottajamaa on Filippiinit.
Muita suuria ananaksentuottajia ovat muun muassa Thaimaa, Costa Rica,Indonesia, Kiina, Brasilia ja Intia. Nykyisin ananas on tärkeä hedelmäkasvi, jonka sadosta suurin osa tölkitetään. tölkki, tölkin, tölkkiä, tölkkien
tölkittää (verbi) Kuva vasemmalla: Tölkitettyjä ruokasäilykkeitä.
Kuva oikealla: Oluttölkkejä ja olutpulloja.
Tölkki on umpinainen juomien tai säilykkeiden vähittäismyyntipakkaus.
Tölkin poikkileikkauksen muoto on tavallisesti joko neliö tai ympyrä. Tölkin tilavuus on harvoin litraa suurempi. Tölkit valmistetaan ohuesta teräslevystä, alumiinilevystä tai polyeteenimuovilla päällystetystä kartongista (nestepakkauskartongista), jota neste ei läpäise. Metalliset juomatölkit valmistetaan yleensä alumiinista, kun taas kiinteät elintarvikkeet pakataan usein sisäpuolelta pinnoitettuun terästölkkiin. Ne voidaan avata joko tölkin päällä olevaa sokkaa vetämällä tai tölkinavaajalla, jos sokkaa ei ole. Suomessa käytetyt juomatölkit kierrätetään, jotta alumiini saadaan takaisin hyötykäyttöön. Juomatölkeistä saa tällöin pantin takaisin (10 senttiä/tölkki). |
ananaspelto
Ananas sisältää bromelaiini-nimistä entsyymiä, joka hajottaa proteiineja, ja siten helpottaa proteiinipitoisten ruokien sulattamista.
On myös jonkin verran näytteitä siitä, että bromelaiini toimii tulehdusten vastaisesti Etelä-Amerikan intiaanien tiedetään viljelleen ananasta jo esihistorialliselta ajalta lähtien, mutta Eurooppaan se tuli vasta, kun Kolumbus toisella matkallaan vuonna 1494 löysi ananaksen Guadeloupen saarelta, jolloin hän nimesi sen ”mäntyomenaksi”, koska hedelmä muistutti käpyä. 1500-luvulla Jean de Lery väitti löytäneensä ananaksen ensimmäisenä eurooppalaisena Brasiliasta.
Pian tämän jälkeen kasvi tuotiin Ranskaan ja Englantiin, mutta vielä 1800-luvun alussa ananas oli erittäin harvinainen ja kallis herkku. Hedelmän päältä kasvaa pieniä vihreitä lehtiä (niin kutsuttu ananaksen kruunu). Neidillä on päässään kruunu.
|
Sitrushedelmien pääasialliset viljelyalueet
Sitruuna
Sitruunan hedelmästä tavallisimmin käytetään siitä puristettu mehu, mutta myös hedelmälihaa ja kuoria käytetään mm. ruuanlaitossa ja juomasekoituksissa.
Sitruunaa syödään harvoin sellaisenaan, sillä sen kirpeä maku ei miellytä kovin monia. Sitruunamehusta on noin 5 % sitruunahappoa, joka antaa sille kirpeän maun. Sitruunan itäminen siemenestä hedelmää tuottavaksi puuksi kestää noin 15 vuotta. Sitruunanviljelyn historiaa Sitruunoita on kasvatettu ilmeisesti sekä Kiinassa että Intiassa jo tuhansia vuosia sitten. Eurooppaan kasvi tuotiin viimeistään ajanlaskumme alussa, ensimmäisenä Etelä-Italiaan. Amerikkaan se vietiin jo Kolumbuksen retkien mukana 1493. 1700-luvulla James Lind torjui merimiesten keripukkia happamien sitruunoiden sisältämän C-vitamiinin avulla. |
kokonainen ja halkaistu sitruuna
Sitruuna maistuu happamalle.
Siinä on hyvin kirpeä maku. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Sitruuna
Mandariini
Mandariini (Citrus reticulata) on pieni sitruspuiden sukuun kuuluva puu ja sen samanniminen hedelmä.
Se on lähtöisin Kiinasta, mutta sitä viljellään nykyään eri puolilla maapalloa. Mandariini on ainavihanta puu, eli sillä on vihreitä lehtiä ympäri vuoden. Se kasvaa noin 4,5 m korkeaksi ja 3 m leveäksi. Mandariinin hedelmä muistuttaa appelsiinia, mutta on pienempi, miedomman makuinen ja helpompi kuoria kuin appelsiini. Tavallisesti mandariinit syödään kuorittuina ja niitä voidaan käyttää myös leivonnaisissa ja jälkiruoissa. |
Kuorittuja mandariineja
Mandariini on helppo kuoria ja lohkoa. Mandariini ja neljä mandariinilohkoa
|
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Mandariini
Pomelo
Puu kasvaa 5–15 m korkeaksi, ja sen runko on tyypillisesti 10–30 cm paksu.
Nuoret oksat ovat karvaisia. Lehdet ovat nahkeita, soikeita, 5–20 cm pitkiä ja 2–12 cm leveitä. Kukat ovat valkeat ja tuoksuvat. Singaporelainen kauppias myy pomeloita.
|
puolikas ja kokonainen pomelo
Pomelolla on paksut kuoret. Pomelo on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Ensimmäiset maininnat pomelosta ovat vuodelta 1187 Israelin alueelta. Pomeloa on viljelty tiettävästi Espanjassa, mutta useimmat Eurooppaan tuodut pomelot ovat olleet tuontitavaraa ja siksi ilmeisen harvinaisia vielä keskiajalla. Pomelon lajike hunajapomelo on appelsiinia muistuttava, iso keltainen hedelmä, jossa on paksut kuoret. Sitä tavataan villinä Malesiassa. Maku muistuttaa greippiä, mutta ei ole läheskään niin kirpeä. Se voi kasvaa jopa 2 kg painavaksi. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pomelo
Greippi
Greippi on sitruspuiden sukuun kuuluva kasvi ja sen tuottama hedelmä.
Se on syntynyt luonnollisesti risteytyneestä pomelosta ja makeasta appelsiinista. Geneettisesti se on kuitenkin paljon lähempänä pomeloa kuin appelsiinia. Greippi menestyy subtrooppisella vyöhykkeellä. Hedelmä löydettiin 1700-luvun puolivälissä ilmeisesti Barbadokselta. Nykyään greipin sanotaan olevan yksi "Barbadoksen seitsemästä ihmeestä." Greippi on ainavihanta puu, joka kasvaa normaalisti noin 5–6 metriä korkeaksi, mutta voi nousta jopa 13–15 metriin.
Sen lehdet ovat tumman vihreät, pitkät (jopa 15 cm) ja ohuet. Puun kukat ovat valkoisia, neljäterälehtisiä ja noin 5 cm halkaisijaltaan. Greippi ja lääkkeet Greipin tai greippimehun nauttimista on hyvä välttää useiden lääkevalmisteiden kanssa, sillä sen sisältämä naringetiini saattaa merkittävästi heikentää tai vahvistaa niiden tehoa. |
Hedelmä on tyypillisesti keltakuorinen, pyöreähkö ja sillä on syötävä hapan keltainen sisus.
Greipistä on myös valkoisia ja punaisia lajikkeita.
Punaisia lajikkeita kutsutaan usein verigreipeiksi. Verigreippi
Terveysvaikutukset
Greippi sisältää paljon C-vitamiinia ja flavonoideja. C-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja flavonoidit toimivat antioksidantteina ja tehostavat C-vitamiinin vaikutusta. Greippien sisältämää foolihappoa pidetään erityisen tärkeänä raskaana oleville naisille, koska se on keskeinen tekijä puna- ja valkosolujen muodostumisessa sekä kudosten uusiutumisessa. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Greippi
Limetti
Limetin hedelmää kutsutaan samalla nimellä, tosin joskus hedelmästä käytetään virheellisesti sen vieraskielistä nimeä lime.
Limetin hedelmä on vihreä, sitruunaa pienempi ja se on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Se on mehukas ja hapan. Sen hedelmäliha on vaalean keltaisenvihreää.
Käyttö Limetin hedelmien mehua käytetään usein juomissa, kuten alkoholipitoisissa drinkeissä (esimerkiksi margarita, mojito, caipirinha ja cuba libre) sekä virvoitusjuomien ja mehujen ainesosana. Ruoanlaitossa limetistä käytetään useimmiten sen mehua tai raastettua kuorta. Limettiä voidaan käyttää myös ruokien tai juomien koristeluun viipaleina tai lohkoina.
Limettimehu sisältää runsaasti C-vitamiinia, minkä vuoksi sitä on käytetty keripukin torjunnassa.
Britannian Royal Navy otti käyttöön päivittäisen limettimehuannoksen keripukin torjuntaan laivoillaan 1700-luvulla. Brittimerimiehet saivat tästä lempinimen limey, joka yleistyi tarkoittamaan brittejä yleisesti. |
Limettipuu on pensasmainen ja kasvaa noin viiden metrin korkuiseksi.
Siitä on olemassa myös pienoislajikkeita, joita on mahdollista kasvattaa sisällä tai kasvihuoneessa. Puun soikeat lehdet muistuttavat appelsiinin lehtiä. Kukat ovat halkaisijaltaan noin 2,5 senttiä ja väriltään kellertävän valkoisia, ulkoreunoissa on hiukan vaaleaa violettia. Limettiöljy
Limettiöljy (lat. aetheroleum limettae) on limetin ja muidenkin sitrushedelmien, kuten sitruunan, kuorista puristettu tai tislattu eteerinen öljy. Se sisältää sitraalia, linalolia ja linalyyliasetaattia. Limettiöljyä käytetään juomien ja hajuvesien valmistuksessa sekä siivoustuotteissa ja aromaterapiassa. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Limetti
Appelsiini
Appelsiini (Citrus sinensis) on sitruspuihin kuuluva ainavihreä pieni puu.
Samaa nimeä käytetään sen mehukkaasta hedelmästä. Appelsiini lienee pomelon ja mandariinin risteymä. Appelsiinit ovat peräisin Kaakkois-Aasiasta. Kasvitieteessä appelsiinin hedelmä määritellään marjaksi, koska se on pehmeäkuorinen, mehevä hedelmä.
Hedelmä on pyöreä, ja muiden sitrushedelmien tavoin se on jakautunut useampaan lohkoon. Kypsät appelsiinit ovat hyviä C-vitamiinin lähteitä. Useimmat appelsiinit ovat oranssin värisiä. Muutamat lajikkeet ovat kuitenkin sisältä punaisia, ja niitä sanotaan veriappelsiineiksi. Veriappelsiini on punaisten hapahkojen appelsiinilajikkeiden yhteisnimitys.
Veriappelsiini on tavallista appelsiinia pienempi. Veriappelsiini sisältää runsaasti C-vitamiinia. Appelsiinin kuorista voi tehdä marmelaadia.
Hedelmän kuoren ohutta oranssista pintaa käytetään mausteena ruoanlaitossa. Appelsiinin kukista uutetaan appelsiininkukkavettä, jota käytetään muun muassa mausteena ja hajusteena. |
Historia
Etelä-Kiinassa ja muualla Kaakkois-Aasiassa appelsiinia on viljelty jo tuhansia vuosia. Portugalilaiset toivat appelsiinin makean muunnoksen Eurooppaan 1400-luvulla, jolloin sitä alettiin viljellä heti innokkaasti. Linnoihin ja kartanoihin rakennettiin tyylikkäitä kasvihuoneita, "orangerioita", joissa viljeltiin appelsiinia ja muita ikivihantia kasveja. Käyttö ja ravintoarvo
Yleensä appelsiinin paksu kuori poistetaan ennen syömistä ja hedelmästä syödään vain hedelmäliha. Appelsiinista voidaan myös puristaa mehua.
|
Etymologia
Suomen kielen sana appelsiini on tullut ruotsin kautta saksan (Apfelsine) tai hollannin (Sinaasappel) "Kiinan omenaa" tarkoittavasta sanasta. Monilla kielillä kuten englanniksi ja ranskaksi appelsiini on orange, mikä tarkoittaa myös oranssia väriä. Tuotanto Appelsiineja vietiin vuonna 2005 eri maista yhteensä 5,55 miljoonaa tonnia. Suurimmat viejät olivat Etelä-Afrikka ja Espanja. Muita merkittäviä appelsiiniviejiä ovat Yhdysvallat, Egypti, Marokko, Kreikka ja Turkki. Puutarhaviljely Pohjoismaissa Appelsiini ei siedä pakkasia, mutta kesäisin se on oiva eksoottinen lisä puutarhaan kukkaruukussa. Voi kestää jopa 8-10 vuotta, ennen kuin puu tuottaa hedelmää. Idätys
Hanki mieluiten luomuviljeltyjä appelsiineja, sillä ne itävät parhaiten. Kylvä sisällä, mieluiten keväällä, kukkaruukkuun, jossa on hiekansekaista kylvömultaa, |
ja peitä esimerkiksi halkaistulla muovipullolla tai muovipussilla jatkuvan kosteuden säilyttämiseksi.
Taimien ilmaantuminen kestää muutamasta viikosta jopa 2-3 kuukauteen. Kun taimet ovat 6-8 cm korkeita, ne voidaan kukin istuttaa omiin ruukkuihinsa, joissa on voimakasta ja humuspitoista huonekasvimultaa, jota on jatkettu 10% kevytsoralla.
Multaan on myös hyvä lisätä vähän karkeaa hiekkaa. Kasvattaminen Kesäisin sijoita mieluiten ulos lämpimään ja avaraan paikkaan. Tuo puu aina sisään ennen pakkasia. Talvella se tarvitsee valoisan mutta mieluisasti viileän paikan, sekä aktiivista suihkutusta. Appelsiinipuu sietää voimakasta leikkausta. |
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Appelsiini
Appelsiinipuu on kaunis ja koristeellinen puu.